Operaatio Intian valloituksen opit

Operaatio Intian valloitus päättyi eilen. Olo on kuin minkä tahansa hikisen maratoonin jälkeen: loppuihan se sentään vihdoin ja tulipahan suoriuduttua. Tämä tehtävä on vienyt sen verran rutkasti aikaa ja energiaa, ettei tosiaankaan uskoisi sen kestäneen vain kuukauden päiviä, vaan enemmän. 

Projektimme ja Orkut-yhteisömme nimi oli Luxury Travelling Finland  ja tavoitteena oli viedä mielikuvaa Suomesta ympärivuotisena matkailukohteena intialaisille, hieman luksusmatkailuun painottuen. Halusimme saada intialaiset vastaamaan kysymykseen: Miksi juuri minun perheeni ansaitsisi luksusmatkan Suomeen? Yhteisön sisällöksi ja keskustelun pohjaksi haalimme Suomen matkailua kuvaavia videoita ja kuvia, sekä loimme kyselyjä ja keskustelunaiheita ja linkitimme tapahtumia.

Projektin aloituspäivänä loin itselleni Orkutiin alter egon, Luxury Finlandin, joka tulisi olemaan yhteisömme Luxury Travelling Finlandin omistaja. Sen kummemmin suunnittelematta tilanne lipsahti siihen, että vedin koko projektin ajan Luxury Finlandina, eloveenamaisen vaaleana viehättävänä suomiblondina. Luxury Finland keräsi 176 henkilökohtaista ystävää. Orkutissa pyöri useita Brad Pittin, Leonardo di Caprion tai intialaisten julkkisten kuvilla varustettuja profiileja, joten siinä mielessä sulauduin joukkoon kuvapankkiprofiilikuvani kera.

Omaan vastuualueeseeni projektissa kuului Orkut-yhteisön ja ryhmämme kommunikaatio-ja palaverikanavana toimineen Facebook-ryhmän luominen, tukikanavien kartoitus sekä Luxury Travelling Finland -logomme toteutus. Kaikki nämä veivät toki aikaa, mutta olivat helppoja nakkeja itse jäsenten hankintaan verrattuna.

Alun järjestäytyminen ja pohjatyöt, viikottaiset ryhmäpalaverit, eri foorumien aktivointi ja lukemattomat chattaustunnit saivat välillä jo lähes harkitsemaan päivätyöstä luopumista. Orkut.com foorumina oli ennestään täysin tuntematon ja alussa myös avun etsiskely Orkut Help-foorumilla vei aikaa. Orkut kankeana työkaluna sai aina välillä pinnan kiristymään. Linkkien lisääminen scrappeihin vaati aina pari ylimääräistä volttia ja joskus sain ihan viattomasta postauksesta herjaviestin: "Your message looks like spam and it has been posted to recipient´s trash folder".

Lisäksi mielestäni oli outoa se, että esimerkiksi Orkutin Promote-työkalu oli käytössä joidenkin profiileissa, toisilla sitä taas ei ollut ollenkaan. Saadakseen sen käyttöön sitä piti erikseen käydä Orkutin help-foorumilla pyytämässä. Projektin aikana tuli Orkutin ja sen eri toiminnallisuuksien lisäksi uusina työkaluina kokeiltua Google Talkia, Yahoo Messengeriä ja 4sharedia.

Se, ettei Orkut saati intialaiset olleet meille ennestäään tuttuja, toi hieman haastetta peliin. Kuten arvata saattoi, myöskään Suomi ei ollut intialaisille kovinkaan tuttu juttu. Parhaiten Suomi tunnettiin Nokiasta, Mika Häkkisestä tai Kimi Räikkösestä, mutta löytyi niitäkin, joille Suomi oli täysi mysteeri.

On ollut kuitenkin mielenkiintoista tutustua moniin uusiin ihmisiin ja intialainen avoin, pehmeä ja toisaalta myös periksiantamaton kansanluonne on tullut tutuksi. Projektin alussa olin yhteydessä Sri Lankasta kotoisin olevaan tuttavaani ja kyselin intialaisista sekä heidän matkailumieltymyksistään. Häneltä saamani tieto antoi hyvin osviittaa alkuun pääsemiselle.

Perhe on intialaisille ihan erityisen tärkeä. Chatissa heidän kanssaan käydyt keskustelut johtivat lähes poikkeuksetta matkailusta parisuhteeseen tai perheeseen laajemmalti. Uskonto, hyvä elämä ja hyvä ihmisyys olivat myös monelle mieluisia aiheita. Ystävyys ja ystävien  löytäminen yhteisöistä on heille tärkeää ja monelta chattikaverilta kuulinkin, että "we are now best friends".

Orkutissa toimivien yhteisöjen seurailu osoitti, että vilkkaimmin keskustelu kävi esimerkiksi yhteisöissä: I love my mom, I love my parents, I love my family, I love to make new friends. Veikkaan, että tämänsisältöiset keskusteluryhmät suomalaisilla foorumeilla olisivat aika hiljaisia. Myös sinkku-ja deittailuryhmissä viestit viuhuivat vilkkaasti.

Vaikka kuinka hehkutimme upeaa Luxury Travelling Finland -yhteisöämme sekä Orkut.comissa (matkailu/intia/luksus/perhe/ystävät/talvi/lumi -aiheisilla foorumeilla), Facebookin Intiaa liippaavissa ryhmissä että muilla intialaisten käyttämillä keskustelufoorumeilla (esim. Indus Ladies, Tripadvisor, India Forums, Sulekha, SukhDukh muutamia mainitakseni) ja päivittäisissä statuspäivityksissämme, parhaiten yhteisöön saatiin kuitenkin jäseniä henkilökohtaisella myyntityöllä. Aluksi kävin heittelemässä tuntemattomien profiileihin kutsuja tulla tutustumaan ryhmäämme, sittemmin henkilökohtainen myyntityö tarkoitti sitä, että chatissa hehkutin maamme ympärivuotisia lomailumahdollisuuksia ja sitten pyysin keskustelukumppaniani liittymään aihepiiriä sivuavaan yhteisöömme. Toimi! 

Lisäksi lähetin aviomieheni välityksellä hänen työpaikkansa intialaisille kutsuviestin yhteisöömme. Todistetusti sitä kautta tuli ainakin yksi uusi yhteisön jäsen.

Saimme joistakin jäsenistä myös puolestapuhujia, jotka ohjasivat ystäviään liittymään ryhmäämme sekä veivät viestiä myös Orkutin yhteisöihin. Suomi matkailumaana tuntui kiinnostavan intialaisia ja esimerkiksi suomalaisia maisemia kuvaavat videot herättivät poikkeuksetta ihastusta. Sain tuttavaltani vinkin, että intialaisille eksoottisia asioita ovat Suomen lukuisat järvet, puhdas luonto, kauniit maisemat ja yöttömät yöt. Myös kaikenlainen tilpehööri  ja luksusmatkailu kiinnostaa intialaisia. Lapsiperheen vanhemmille on erittäin tärkeää, että lapsillekin on tarjolla aktiviteetteja. Muumimaailma, Korkeasaari ja laivaristeilyt ovat myös intialaisille lapsiperheille oivia kohteita. Käytin näitä pohjatietoja hyväksi keskusteluissa.

Intiassa sosiaalinen media taitaa kuulua luontevampana osana työ/opiskelupäiviin kuin Suomessa, koska sen ymmärtäminen, että ei, en voi nyt chatata, koska teen päivisin töitä, oli vastapuolelle hankalahkoa ymmärtää.

Paitsi perheestäni ja Suomen matkailuvalteista, aika usein jouduin myös selittämään, että miten niin en ole järjestetyssä avioliitossa ja olenko todella työelämässä, enkä kotirouva. Orkutin käyttäjät ovat selkeästi ikäryhmältään 20+ -osastoa. Korkeaa ikääni (36v) myös hämmästeltiin ja kun eräälle keskustelukumppanille kerroin olevani 36v ja "much more older than you", hän vastasi ikäni kuultuaan:"you are not more old, you are most old". Projektin aikana kävi selväksi, ettei Orkutia kannata ottaa ainakaan Holiday Clubin kanavavalikoimaan, koska kohderyhmäämme ei löydy sieltä. 

Tein Holiday Clubin Snoobi-tiliin Orkut-mainonnanseurannan, josta pystyin seuraamaan, moniko Orkut.comista englanninkieliselle sivustollemme tekemäni linkki tuotti tulosta. Olen linkittänyt sivustomme kohdekarttaan sekä Orkut-yhteisöistä että muilta hyödyntämiltämme foorumeilta ja toivon, että joku on Suomi-viestien ohessa bongannut myös Holiday Club -viestin.

Ryhmämme toiminta oli mielestäni erinomaista. Tapasimme viikottain Facebookissa ja kävimme läpi, mitä kukakin oli tehnyt, millä tuloksilla ja mitä tekisimme seuraavaksi. Kaikki dokumentit jaoimme 4sharedin kautta ja linkitimme niihin Facebook-ryhmästämme. Kunnianhimoista jäsentavoitettamme jouduimme pariin otteeseen tarkistamaan ja muuttamaan, kun tehtävän vaikeus alkoi projektin edetessä paljastua.

Vaikka en toivo, että tehtävä olisi kestänyt yhtään pidempään, oli aika kuitenkin Intian valloitukseen hieman lyhyt. Osa Orkutissa olevista intialaisista suhtautui skeptisesti koko yhteisöön eikä uskonut kilpailumme olevan todellinen. Vaikka osallistuimme Orkutin useille foorumeille aina hieman viestikärkeä vaihdellen, ylläpitäjät saattoivat poistaa viestin spämminä. Paremman jalansijan saaminen ja laajempi Intian valloitus olisi edellyttänyt vielä pitkäjänteisempää toimintaa. 

Tämä projekti osoitti sen, mitä tällä hetkellä sosiaaliseen mediaan liittyen siellä sun täällä toitotetaankin; itse sosiaalisen median työkalujen käyttöönotto ei ole itseisarvo, vaan siellä täytyy aidosti olla läsnä lähes koko ajan. Sosiaalisen median valuutta ei ole euro vaan luottamus, joka täytyy ansaita. Sosiaalisen median sisältösuunnitelma täytyy olla tehtynä vähintään viikkotasolla eli soitellen sotaan ei kannata lähteä. 

Projektin myötä Intia on tullut väkisinkin hieman läheisemmäksi. Koska en ole siellä aiemmin käynyt, tämä projekti kyllä siirsi Intian tulevien matkakohteideni ToDo-listalle.

Videotehtävä: Holiday Club Saimaa vuonna 2011

Saimaa 2011 kuva: Pöyry Architects

Holiday Club Saimaa  -kylpylähotellin rakentaminen on alkanut, ja sen on määrä valmistua vuonna 2011.  Hanke on alansa suurin Pohjoismaiden tasolla, ja sillä on mittava merkitys Etelä-Karjalan talousalueelle. Holiday Clubin ainutlaatuinen palvelukokonaisuus syntyy uudesta ja vanhasta. Rauhan historialliselle alueelle on jätetty suojeltuja funkkistyylisiä rakennuksia, joihin yhdistyy nykyaikainen, mutta vanhaan istuva uudisrakentaminen. 

Kylpylähotelli tulee olemaan paljon muutakin kuin kylpylä ja hotelli. Perhehotelli, Linnahotelli, vesipuisto, saunamaailma, jääareena, ravintolat, kokoustilat, golfkenttä ja ympärillä olevat loma-asunnot muodostavat upean kokonaisuuden, joka tarjoaa uskomattomia elämyksiä niin lapsiperheille, pariskunnille kuin kokousvieraillekin. Holiday Club Saimaa tulee tarjoamaan aktiviteetteja ympäri vuoden. 

Kylpylähotellin lisäksi Holiday Club rakentaa alueelle 300 lomahuoneistoa ja 18-reikäisen golfkentän harjoitusalueineen. Puistoalueella voidaan järjestää jopa 15 000 hengen yleisötapahtumia. Yksi Holiday Club Saimaan erikoisuuksista on La Scala -monitoimijalli ja jääareena. Areena soveltuu niin kokouksiin ja konsertteihin kuin monipuoliseen jääurheiluun. La Scalassa ja ympäri kylpylähotellia olevat isot näytöt mahdollistavat tapahtumien seuraamisen muuallakin kuin jääareenalla. Tapahtumat voidaan myös välittää hotellihuoneiden telkkareihin.

Kaikessa pyritään monitoimisuuteen ja Holiday Club Saimaan kaikkien tilojen monipuoliseen käyttöön uusinta tekniikkaa hyödyntämällä.

Holiday Club Saimaan huvipuisto- ja sirkusmaailmasta ammentava teema heijastuu suihkulähteissä, valoissa, väreissä ja vesiliukumäissä. Hoito-osastoja ja saunamaailmaa täydentää katolla sijaitseva savusauna kylpytynnyreineen.

Miksi video?

Holiday Club Saimaa lanseerataan ensin kokousasiakkaille ja laajempi tiedottaminen suurelle yleisölle alkaa vuonna 2011, valmistumispäivän lähestyessä. Saimaasta on paljon kerrottavaa ja näytettävää, faktaa ja fiiliksiä, joten välineenä video puoltaa paikkaansa; samat asiat leipätekstinä esitettynä eivät ole läheskään yhtä kiinnostava eivätkä välitä tunnelmaa yhtä aidosti. Videon teema on "Saimaa 2011" eli olemassa olevilla valokuvilla, havainnekuvilla, arkkitehtipiirroksilla, haastatteluilla ja niiden mahdollisella elävöittämisellä pitäisi saada luotua mielikuva siitä, millainen Saimaa on valmistuessaan vuonna 2011.

1. Tavoite

Kertoa Holiday Club Saimaasta kokonaisvaltaisena kokouspaikkana; upea ympäristö ja puitteet, kaikki palvelut saatavilla sekä tehokkaisiin kokouspäiviin että täydelliseen rentoutumiseen, elämyksiin  ja monipuolisiin aktiviteetteihin. AIheesta kiinnostuneille tarjotaan mahdollisuus  tilata kokouspalveluista tiedottava uutiskirje tai tehdä tarjouspyyntö.

Tavoitteena on myös lisätä Holiday Club Saimaan tunnettuutta. 

2. Kohderyhmä 

Ensisijaisesti yrityksissä ja organisaatioissa kokous-ja kongressipaikkojen valinnasta ja päätöksistä henkilöt.

Kukaan ei varmaankaan tule Saimaalle pelkästään kokoustamisen takia. Videolla voidaan siis esitellä tulevaa miljöötä ja palvelukokonaisuutta laajemminkin, jolloin videon katsoja voi myös olla kohteesta kiinnostunut "suuren yleisön edustaja" tai vaikkapa potentiaalinen työnhakija. 

3. Viestin sisältö kiteytettynä

Järjestä Saimaalla kokous tai tapahtuma, jossa yhdistyvät monipuoliset kokoustilat, upea miljöö, räätälöitävät wellness-hoidot  sekä aktiviteetit.

4. Jakelukanavat 

Holiday Clubin verkkopalvelu (mahdollisesti myös kieliversiot: EN/RU/SE)

Hcsaimaa.com-verkkopalvelu

Holiday Clubin You Tube -kanava

Saimaa Gardensin Facebook-sivu

Holiday Clubin Facebook-sivu

Yritysasiakkaiden intranet-sivustot

Mahdollisesti myös Itä-Suomen matkailusivustot ja portaalit

Golfportaalit

5. Videon jakelua tukevat viestintä- tai markkinointitoimenpiteet

• Messut ja muut tapahtumat. Holiday mukana syksyllä 2010 kolmessa eri messutapahtumassa, joista etenkin CORE, Kokous-, kongressi- ja tapahtuma-alan ammattitapahtuma 16.-17.9 on tuo juuri oikean kohderyhmän videon äärelle. 
• Hakusanamainonta
• Holiday Clubin kokoustarjoukset-uutiskirje 
• Saimaan projektin edistymisestä uutisoidaan säännöllisesti. Tiedotteista linkitetään videoon

6. Tulosten mittausmenetelmät

• Jokaiselle sähköiselle markkinointikanavalle, josta ohjataan videoon, tehdään oma Snoobi-tagi. Jos Facebook-sivulta linkitetään videoon, on linkki silloin www.hcresorts.com/saimaa/video?ad=facebook Näin saadaan arvokasta tietoa siitä, mikä kanava on toiminut parhaiten
  
• Lisäksi videon sisälle voidaan upottaa Snoobin seurantatageja, jos videoon sisältyy eri elementtejä, esimerkiksi lomake, "jaa video"-linkki tai linkit ulkopuolisille sivustoille.
  
• You tube-videon katselu- ja jakomäärät
  
• Lisätietopyyntöjen määrä: videossa on mukana tabi, jota klikkaamalla kävijä voi lähettää lisätietopyynnön (Saimaan) kokouspalveluista Holiday Club Resortsille. Vaihtoehtoisesti lisätietopyyntöön voidaan ohjata videon lopussa.   Ohjaus lomakkeeseen, josta kävijä saa tilata halutessaan lisätietoa tai tarjouspyynnön Saimaan kokouspalveluista
  Uutiskirje-statistiikat

7. Aikataulu
Syksy 2010, mielellään 16.9. mennessä

8. Budjetti
3000-5000 €

9. Vastuuhenkilöt
Jonna Rytinki

 
Lisätietoa Holiday Club Saimaa -projektista:

Holiday Club Saimaa

Pohjoismaiden suurin matkailuhanke Saimaan rannalle

Saimaa Gardens

Saimaa Gardens nousee entisen mielisairaala Rauhan ympäristöön

Holiday Club – 360º lomamahdollisuuksia!

Holiday Clubin kesäkampanja starttasi tänään tv-ja nettikampanjan voimin. Olkaa siis tarkkoina MTV3:n mainoskatkoilla - kuka bongaa tutun punaisen neliön? Mikä on sinun kesämatkakohteesi? Koko Suomi on katettuna, poimi vain parhaat päältä.

Kesäkampanjan mediamixiin kuuluvat tv:n ja netin lisäksi hakusana-ja bannerimainonta, lehti-ilmoitukset - sekä sosiaalisen median edustajana tämä blogi, jossa en malta olla mainosta esittelemättä:

Kerro se videoin

1) Viximo VixML HD Production by coBRANDiT

Tämä video on hieno, eikä väittämä varmaankaan vaadi paljoa perusteluja. Video on visuaalisesti hyvin kaunis jo alkunäkymästä alkaen ja myös hyvin "wau". Herättää mielenkiinnon ja on pakko käydä lukemassa lisää VixML-työkalupaketista. Miten videolla esiteltävät asiat kerrottaisiin jollain muulla medialla siten, että lopputulos olisi yhtä houkutteleva?

http://www.cobrandit.com/

2) Krisse ja Arean liikematkat goes to your Kotisivu

En ole erityisemmin Krisse-fani, mutta tämä Arean B-to-B -kampanja vaan on niin loistava. Nykypäivän mainosten ja välineiden tulvassa ei ole ihan helppoa saada viestiään perille - eikä varsinkaan tässä kohderyhmässä.

Tämä videokampanja todella ällistyttää, herättää ja saa kiinnostumaan siitä, mistä oikein on kysymys ja suorastaan pakottaa kertomaan näkemästään myös kaverille: Krisse Salminen ilmestyi meidän firman kotisivuille! Tässä kampanjassa on siis todella kirjaimellisesti menty sinne, missä asiakkaatkin ovat.

Katso kampanjavideo

[Tämä bloggaus on matkailun sähköinen liiketoiminta -opintoihini liittyvä kurssin ennakkotehtävä: Tutustu alla oleviin linkkeihin ja etsi 2 kpl mielestäsi hyvää yrityksen toteuttamaa nettivideokampanjaa.

www.pikakelaus.fi, www.reelseo.com, www.cobrandit.com/blog, www.brightcove.com/en]

Näkökulmia mobiilimarkkinointikampanjoihin

Mobiilimarkkinointi on hurjassa nousukiidossa johtuen muun muassa tekniikan kehittymisestä, mobiililaitteiden ja mobiilipalvelujen lisääntyneestä käytöstä sekä mainonnan muuttumisesta yhdeltä-yhdelle -tyyppiseksi ja interaktiiviseksi. Markkinoijatkin ovat tajunneet mobiilikanavan merkityksen myynnissä ja markkinoinnissa. He tarvitsisivat yksityiskohtaista tutkimustietoa mobiilikampanjoiden suunnittelusta ja toteutuksesta, mutta toistaiseksi sitä ei ole juurikaan ollut tarjolla.

Kavassalis jakaa mobiilimarkkinointikampanjan hallinnan neljään eri vaiheeseen: kampanjan suunnittelu, toteutus, ajo ja mittaaminen. Empiirisen tutkimuksen kautta vaiheiksi voidaan määritellä suunnittelu, viestin toteutus, teknisen ympäristön määrittely, testaus, toteutus ja arviointi.

Mobiilimarkkinointi tulee integroida osaksi yrityksen markkinointisuunnitelmaa. Kuitenkin ennen kuin yritys rynnii mukaan mobiilimarkkinointiin, sen tulisi ymmärtää mobiilimarkkinoinnin eroavaisuudet verrattuna perinteisempiin lähestymistapoihin. Mobiilimarkkinointi mahdollistaa mainoksen kohdentamisen yksilölle ajasta ja paikasta riippumatta, tarjoten lisäksi mahdollisuuden aitoon interaktiivisuuteen. Tulevaisuudessa mobiilimainokset ovat entistä kohdennetumpia, ei pelkästään yksikön profiiliin vaan myös kontekstiin perustuen.

Kuten muussakin mainonnassa, myös mobiilimainonnassa kampanjan tavoitteet ja budjetin koko ovat suunnitteluvaiheen tärkeimpiä päätöksiä. Budjetointi voi kuitenkin muodostua ongelmalliseksi, koska mobiilista markkinointikanavana ei ole aiempia kokemuksia.

Kun budjetti on lyöty lukkoon, suunnitellaan markkinointiviesti. Mobiilimarkkinoinnissa se voi sisältää tekstiä, pelejä, soittoääniä, ikoneita, näytönsäästäjiä, kuvia, ääntä, musiikkia ja muuta viihdettä. Viestin suunnittelussa on hyvä ymmärtää mobiilimarkkinoinnin henkilökohtaisuus, joka tekee viestin suunnittelusta kriittisen vaiheen. Se, mikä viesti lähetetään ja kuinka se esitetään, vaikuttaa mobiilikampanjan onnistumiseen.

Kampanjaa suunniteltaessa on ymmärrettävä mobiilikanavan erityispiirteet: mobiililaite on käyttäjän mukana koko ajan ja kaikkialla ja viesti saavuttaa käyttäjän yleensä heti. Siksi on hyvä huomioida viestin lähetysaika, personointi ja paikkatiedon hyödyntäminen. Mobiilikanava on omiaan interaktiiviseen kaksisuuntaiseen viestintään ja mahdollistaa suoran dialogin markkinoijan ja potentiaalisen asiakkaan välillä. Markkinoijan on myös syytä pyrkiä hyödyntämään mobiilimarkkinoinnissa oleva viraaliefektiä ja tehdä viestistä sellainen, että vastaanottaja näkee tarpeelliseksi välittää viestin eteenpäin ystävilleen.

Tekstiviesti on edelleen mobiilimarkkinoinnin suosituin väline, joskin multimediaviestit, mobiilisähköpostit ja lukuisat muut mobiilipalvelut ovat kasvattaneet tasaisesti suosiotaan. Tekstiviesti on nopea, luotettava, henkilökohtainen ja hillitty  lähestymistapa, joka tarjoaa mobiilikäyttäjälle mahdollisuuden välittömään reaktioon. Multimediaviesti sen sijaan on kärsinyt teknisistä ja hinnoitteluun liittyvistä ongelmista, mikä on jättänyt sen hyvin vähäiseen rooliin mobiilikampanjoissa.

Viestin suunnitteluvaiheeseen kuuluvat myös avainsanojen kartoittaminen sekä viestin suunnittelu erikseen jokaiselle erityyppiselle mobiililaitteelle.

Kun viestin muoto on päätetty, tehdään testilähetys, jossa tarkistetaan sekä viestin tekninen että sisällöllinen toimivuus. Tämän jälkeen tehdään mahdolliset muutokset ja korjaukset. 

Testauksen jälkeen suoritetaan varsinainen kampanjaviestin lähetys. Koska mobiilikanava toimii nopeasti, markkinoija saattaa saada ensimmäiset palautteet asiakkailta kampanjan ollessa yhä käynnissä - tämä ei olisi mahdollista perinteisemmissä medioissa. Tässä vaiheessa otetaan mukaan myös mahdolliset muut mediat, joiden avulla ohjataan asiakkaita osallistumaan mobiilikampanjaan.

Kampanjan tulokset mitataan, ne analysoidaan, raportoidaan sekä kerätään asiakaspalautteet. 

Suurimmat erot mobiilikampanjan teoreettisen ja empiirisen mallien välillä liittyivät suunnitteluvaiheeseen. Kampanjan toteutus vaati käytännössä paljon enemmän, kuin mitä teoriassa oletettiin. Myös eri mobiilikanavia todettiin olevan enemmän, kuin mitä teoreettisessa mallissa esitettiin. Empiirisen tutkimuksen tulokset painottivat sen tärkeyttä, että mobiilimarkkinointi on oltava oikea-aikaista ja kytkettyä yrityksen muuhun markkinointisuunnitelmaan.

Empiirinen tutkimus myös osoitti, että yritykset hyödyntävät mobiilikanavaa eri tavoin; jotkut osana kampanjaa ja toiset taas asiakkuudenhallintajärjestelmän kommunikaatiokanavana.

Tulokset osoittivat myös, että mobiili on toimintaan ohjaava media, joka tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia ainutlaatuisen luonteensa vuoksi. Mobiiliviestien on erottauduttava joukosta tullakseen huomatuksi ja niiden lähettämisessä on muistettava kohtuus: liian tiheään vastaanotetut mobiiliviestit ärsyttävät vastaanottajia.

Mobiilimarkkinointikampanjoista tarvitaan lisätutkimuksia, jotta tulokset ovat valideja ja ne voidaan yleistää. Jatkotutkimuksen arvoisia aiheita ovat eri mobiiliteknologoiden käyttäminen, mobiilikampanjoiden menestystekijöiden löytäminen, useiden markkinointikanavien yhdistelmät sekä mobiilikampanjoiden ajoituksen vaikutus kampanjaan.

Lähde: Karjaluoto, H., Lehto, H., Leppäniemi,M. ja Mustonen, T. (2007), “Insights into the implementation of mobile marketingcampaigns”, International Journal of Mobile Marketing, 2(2), 10-20.

[Tämä bloggaus on matkailun sähköinen liiketoiminta -opintoihini liittyvä tehtävä: Tee artikkelista “Insights into the implementation of mobile marketingcampaigns” blogiisi blogikirjoituksen pituinen referaatti.]

Markkinointisuunnitelma vuonna miekka&kirves vs. markkinointisuunnitelma vuonna netti&bitti

Mikä on markkinointisuunnitelma ja miksi yrityksellä pitäisi olla sellainen?

Markkinointisuunnitelma kuvaa yrityksen nykytilaa ja tavoitteita. Se on toimenpidesuunnitelma, jota noudattamalla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Markkinointisuunnitelman tulee olla linjassa yrityksen muun strategian kanssa. 

Markkinointisuunnitelma on yksi yrityksen työkaluista. Itse suunnitelman tekeminen ei ole itseisarvo, vaan se että suunnitelmaan sitoudutaan, jolloin markkinointitoimenpiteet ovat tehokkaita ja oikein kohdistettuja. Markkinointi ei voi olla pelkkää sinne tänne hyppelehtimistä, vaan katse täytyy pitää horisontissa ja edetä määrätietoisesti.

Paul R Smith  on kehittänyt tähän erittäin yksinkertaisen ja loogisen Sostac-mallin, jonka mukaan etenemällä saa markkinointisuunnitelman oleellisimmat asiat katettua.

S = Situation - missä tilanteessa olemme nyt?
Nykytilanteen analysointi: myynti, markkinaosuus, tuotteet, asiakkaat ja heidän tarpeensa, ROI. Välineinä mm. SWOT-analyysi, yrityskuvatutkimus, nettisivujen statistiikat ja kävijätutkimus, kilpailijat.

O = Objectives -  missä haluaisimme olla?
Liiketoiminnan visio ja tavoitteet

S = Strategy - mitä saavutamme?

T = Tactics - miten toimimme käytännössä?
Segmentit, työkalut, markkinointiviesti, resurssit

A = Action - toiminta päivä-ja viikkotasolla
Kuka tekee ja mitä, resurssivaatimukset per toiminto, mittarit

C = Control - kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?
Tulosten suhteuttaminen tavoitteisiin ja arviointi

Internet-aika ei ole ajanut Sostac-mallin perusrungon ohi, vaan markkinointisuunnitelma voidaan vallan hyvin edelleen laatia tällä rakenteella. Työkalut ja markkinointikanavat ovat muuttuneet ja kehittyneet sekä asiakkaat, heidän tarpeensa, vaatimuksensa - koko roolinsa on muuttunut merkittävästi.

Siinä missä ennen internet-aikaa mainonta oli täysin yksisuuntaista, ostamista voimakkaasti ohjaavaa "spray and pray"-periaatteella toimivaa, nykyään se on hyvinkin interaktiivista ja kohdennettua - ja asiakas on kuningas.

Internet-maailmassa ensimmäinen interaktiivinen toiminto oli palautelomake yrityksen verkkosivuilla. Siitä on huima harppaus nykyaikaan, jossa asiakkaat haluavat olla reaaliaikaisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa yrityksen ja muiden asiakkaiden kanssa.

Yrityksen saamia negatiivisia palautteita ei enää käsitellä vaivihkaa takahuoneessa, vaan netti on pullollaan erinäisiä foorumeita, joissa asiakkaat kyllä antavat kuulua, jos yrityksen tuote tai palvelu ei ole heitä miellyttänyt. Vaikka yritys maalailisi mainonnassaan lomakohteesta sanoin ja kuvin millaisen paratiisin tahansa, käynti Tripadvisorissa - jossa ovat lomailijoiden omakohtaiset kertomukset ja lomakuvat - paljastaa (ehkä karvaankin) totuuden. Yritysten on siis syytä tehdä mainoslupauksistaan totta. Negatiivisten palautteiden hoitosuunnitelma on myös hyvä tehdä etukäteen, jotta ne pystytään hoitamaan mahdollisimman saumattomasti ja palvelulupauksen puitteissa - asiakaspalvelua ja maineenhallintaa parhaimmillaan.

Muistan vielä ajan, kun palveluja etsittiin puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Nykyään puhelinluettelo ei tule edes mieleen, jos täytyy etsiä jotain palvelua vaan suuntana on aina Google. Keltaiset sivutkin ovat siirtyneet nettiin sähköisten palveluhakemistojen muotoon. Käyttääkö niitä kukaan tai onko niissä syytä olla mukana - en ole löytänyt siihen vielä vastausta. 

Markkinoinnissa käytettävien kanavien määrä on siis kasvanut hurjasti internetin myötä. Ns. perinteisten kanavien lisäksi suunnitelmassa täytyy ottaa huomioon markkinointi ja aito läsnäolo omassa verkkopalvelussa sekä sosiaalisen median palveluissa: wikeissä, blogeissa, Facebookissa, Twitterissä, You Tubessa, hakusanamainontaa unohtamatta. Ja toki Googlen luonnollisissa hakutuloksissa on näyttävä kärkipäässä, joten hakukoneoptimointikin on täytyy pitää mielessä sekä markkinointisuunnitelmassa että itse verkkopalvelua rakennettaessa. Koska edellä mainitut työkalut ovat jatkuvasti framilla, mainostaja saattaa virheellisesti lähteä tekemään markkinointisuunnitelmaa työkalu edellä, vaikka viesti ja sen kohderyhmä pitäisi miettiä ensin.

Ehkä nykyaikaisessa markkinointisuunnitelmassa on hyvä määritellä myös näkyvyys mahdollisilla yhteismarkkinointisivustoilla sekä bannerikampanjat. Olennainen muutos on myös kaupankäynti verkossa ja sen markkinointisuunnitelma; ennen nettiä asiakkaat ohjattiin kivijalkakauppaan, nyt he päätyvät klikkauksella nettikauppaan. Mitä toimenpiteitä on tehtävä, että asiakas saadaan ostamaan? Mobiilimainonnan yleistyessä sähköisten heräteostosten tekeminen yleistynee entisestään.

Wanhassa maailmassa lähetettiin yksi mainosviesti koko maailmalle, ja toivottiin, että johonkuhun se osuisi ja uppoaisi. Nyt mainosviestejä kohdennetaan tarkasti, asiakkaita segmentoidaan ja viestit toteutetaan sen mukaan - joskus jopa jokaiselle asiakkaalle omansa. Asiakkaiden reaktiota tarkkaillaan, kuka avasi viestin ja koska, klikkasiko asiakas banneria tai hakusanamainosta ja mitä sitten tapahtui. Jos viesti ei toimi, tehdään uusi ja kokeillaan uudelleen - ehkä vaihdetaan jopa toiseen mediaan. Ennen internet-aikaa tämä ei olisi ollut mahdollista tai ainakaan yhtä kustannustehokasta.

Internet tarjoaa myös mahdollisuuden välittömään tarpeentyydytykseen; kun asiakas haluaa ostaa, hän menee nettiin ja koko maailman valikoima on hänelle tarjolla 24/7. Tällöin täytyy mainostajankin olla valmiina: oma verkkopalvelu, SEO ja SEM on syytä olla priimakunnossa, kun tarjolla on "kuuma asiakas".

Ennen internet-aikaa mainonta oli kalliimpaa ja sen tekeminen - printti, tv ja radio - vaativat hyvin spesifiä osaamista tekijältä. Toki näin on edelleen, mutta internet-mainonnan tekemisen kynnys on hyvin matala - hyvässä ja pahassa. Kuka tahansa voi  perustaa nettisivuston, tehdä hakusanamainontaa tai mainostaa sosiaalisissa medioissa. Toisinaan näkee hirveitä yritysten kotisivuja tai karmeita hakusanamainoksia yhdyssanavirheineen, mikä antaa mainostettavastakin tuotteesta melko negatiivisen kuvan, vaikka kyseessä saattaisikin olla ihan kelpo tuote. On siis syytä miettiä, riittävätkö omat resurssit ja taidot ainakaan ihan kaikkeen internetmainonnan toteutukseen.

Aikana ennen internetiä markkinointisuunnitelma oli todennäköisesti kiveen hakattu, eli sitä ei juurikaan joustavasti muuteltu. Nykyään tällaisen markkinointisuunnitelman tekeminen on lähes mahdotonta - ainakaan kovin pitkälle aikavälille ja ainakaan konkreettisten markkinointitoimenpiteiden osalta. Maailma muuttuu hurjaa vauhtia, työkaluja tulee lisää ja häviää joka päivä, kuluttajat tarpeineen muuttuvat yhä vaativammiksi - kukaan ei vielä tiedä, mikä on seuraava juttu - Googlen, Facebookin ja Twitterin jälkeen, jonne asiakkaat karkaavat ja jossa täytyy olla mukana ollakseen olemassa.

Asiakkaiden tavoittaminen on netin aikana helpompaa kuin koskaan, mutta heidän huomionsa saaminen on vaikeampaa kuin koskaan. Siinä missä aiemmin televisio-ja radiomainokset saivat häiriöttä upota kohteeseensa, nyt mainostulva on valtava ja katkeamaton - sen keskeltä erottuminen on haasteellista. Asiaa ei helpota se, että nettimainonta koetaan asiakkaiden taholta lähinnä häiritseväksi. Suurtaulumainos Suomen suurimmassa portaalissa kuulostaa hienolta, mutta asiakkaan mielessä on suurtaulun eteen lävähtäessä vain löytää mahdollisimman nopeasti sulje-namiska. Markkinointisuunnitelmassa määriteltäviin konkreettisiin toimenpiteisiin on keksittävä todella hyviä porkkanoita, joilla asiakas saadaan koukutettua.

Yksi olennainen asia, mikä lienee internetin myös muuttunut, on kansainvälistyminen. Kun yrittäjä aiemmin lähti torinkulmalle jakelemaan yrityksensä mainosesitteitä, suomenkielinen riitti. Internetin myötä netistä ostavalle on tarjolla ostettavaa yli rajojen. Markkinointisuunnitelmassa on siis segmentoitava mahdolliset ulkomaiset asiakkaat ja heidän erityispiirteensä ja tarpeensa, sen myötä oman verkkopalvelun kieliversiot, hakusanamainonta muissa maissa ja niin edelleen. Markkinoijalle internetin mukanaan tuoma kansainvälistyminen luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kuin aiemmin.

Mainonnan mittaamisen merkityksestä ei vielä muutama vuosi sitten puhunut kukaan, nykyään se pitää huomioida kaikessa tekemisessä. Ennen internet-aikaa mainonnan tehoa voitiin mitata postiluukuista putoilevista tilauslappusista - nykyään mainonnan tehoa pystytään mittaamaan lähes reaaliajassa ja online - asiakkaan jokainen klikkaus rekisteröidään ja kaikki tieto saadaan pikselin ja sentin tarkkuudella. Aiemmassa blogikirjoituksessa esittelemäni Grazy Egg -työkalu on vienyt mittaamisen todella pitkälle; se näyttää jokaisen yksittäisen klikkauksen sekä kaikki mittaamisen kannalta olennaiset tiedot klikkaajasta. 

Markkinointisuunnitelmassa on siis määriteltävä käytettävät mittarit, esimerkiksi kävijät, käynnit, kampanjasivustolla vietetty aika, uutiskirjetilausten määrä, Facebook-fanien määrä, tweetit - ja näitähän riittää. Ennen nettiä mittareiden määrä oli aika paljon pienempi, eikä mikään edellisistä kuulunut niihin.

Kirjassaan Marketing Communications (Smith & Taylor, 2004: 32-33), Paul Smith jakaa markkinointisuunnitelmassa määriteltävät resurssit 3M:n periaatteella: 1. Men / women (henkilöresurssit), 2. Money (budjetti) ja 3. Minutes (aika). Nämä lienevät siis ikiaikaisia ongelmia, koska niiden krooninen puute on aina läsnä mainonnan tekemisessä - johtuneeko sitten suunnittelun puutteesta. 

Sosiaalisessa mediassa yrityksen on oltava läsnä päivittäin, mikä aiheuttaa henkilöresurssien määrittämiselle aivan uudenlaisia vaatimuksia. Kustannuksista puhuttaessa printin tekemisestä aiheutuvat kustannukset tuntuvat olevan jotenkin hyväksyttävämpiä asiaa ymmärtämättömien yrityksen päättäjätahojen mielestä; siitä syntyy konkreettinen, kouriin tuntuva lopputulos. Mikäs ihme siinä nettimainonnassa maksaa, naapurin Patekin teki itte autokorjaamolleen kotisivut, eikä maksanu mitään?

Kuten kautta aikojen, edelleenkin markkinointisuunnitelman laatimisessa pätee sama sääntö: on löydettävä kohderyhmille ja tuotteelle sopivin markkinointimix, joka yhdistelee sopivalla tavalla perinteistä ja uutta mediaa. Lisäksi markkinointisuunnitelmaa tehtäessä on hyvä tiedostaa, että sosiaalinen media ei ole ohimenevä ilmiö, vaan internet-evoluution nykyinen vaihe, josta ei ole enää paluuta markkinoijan yksisuuntaiseen monologiin.

Lähde: Smith,P. & Taylor, J. Marketing Communications, 2004

[Tämä bloggaus on matkailun sähköinen liiketoiminta -opintoihini liittyvä tehtävä: Kirjoita blogikirjoitus markkinointisuunnitelman laatimisesta, jossa vertaat aikaa ennen internetiä ja aikaa sen jälkeen.]

Grazy Egg - eli kävijäseuranta, osa II

Löysin netin syövereistä melkoisen kiehtovan kävijäseurantatyökalun, jota käyttelee ihan mielikseen. Työkalu on nimeltään Grazy Egg . Se tarjoaa tilastonäkymää jos jonkinlaista ja jokaisen lempivärillä. Vaikka työkalu tarjoilee tilastoja, ne on esitetty visuaalisesti eikä kuivakkaan insinöörimäisesti. Katsokaa vaikka: alla pari eri näkymää työkalusta.

Ainoana miinuspuolena on se, että työkalusta ei ole tarjolla minkäänlaista ilmaista testiversiota, vaan visa täytyy laittaa vinkumaan heti. Tarjolla on 4 erilaista pakettia, joista edullisin basic-paketti maksaa 9 dollaria kuukaudessa. Melkeinpä se kannattaa maksaa, jotta pääsee testailemaan tätä statistiikkatyökalujen Ferraria. Käyttöönotto on erittäin helppo; tarvitsee vain lisätä pikku pätkä javasriptiä sivustonsa koodiin ja homma alkaa rullaamaan.

Tässä siis niitä luvattuja näkymiä:

Ensimmäisessä näkymässä näet jokaisen yksittäisen sivulla olevan linkin klikkimäärät sekä lukuina että prosentteina.

More-linkin takaa löytyy kaikki mahdollinen tieto kyseisen linkin klikkaajista: käytetty selain, hakusanat, palaavat vs. uudet kävijät, mihin kellonaikaan päivästä linkkiä on klikattu ja niin edelleen.

Alla olevassa näkymässä jokainen piste edustaa yhtä klikkausta. Punaiset pisteet ovat uusien kävijöiden klikkauksia ja harmaat palaavien kävijöiden klikkauksia. Kuten edellisessäkin näkymässä, myös tässä kävijöistä pystyy saamaan hyvinkin spesifiä tietoa.

Kolmas mielenkiintoinen näkymä on heatmap , joka näyttää, mikä kävijöiden mielestä sivullasi on kuuminta hottia.
Edellä mainittujen näkymien lisäksi klikkaukset saa myös ihan numeerisena listana. Jokaisen näkymän voi konvertoida PDF:ksi. Työkaluun voi myös jakaa viewer-oikeuksia muille ja käyttäjäoikeudet voi määrittää sivukohtaisesti.

Erittäin pätevä ja kätevä työkalu ihan näin arkikäyttöönkin, mutta hyvä apuri verkkosivujen uudistusten yhteydessä, kun mietitään sivustojen käyttöliittymiä ja eri elementtien paikkoja sekä testataan erilaisia layout-vaihtoehtoja.  

Kuuntele asiakasta ja tee hyvästä palvelusta loistava

Jokainen meistä on varmaan kokenut tämän tilanteen; olet saanut tyrmistyttävän huonoa asiakaspalvelua ja jollet itse tilanteessa tullut antaneeksi siitä palautetta, jälkikäteen surffaat yrityksen nettisivuille, etsit asiakaspalvelun sähköpostiosoitteen ja alat hiiri sauhuten ja sappi kuohahdellen kirjoittaa palautetta saamastasi kohtelusta. Lähetät viestin, jäät odottamaan vastausta. Mitään vastausta ei kuulu. Ei tuntien, päivien eikä viikkojenkaan päästä. Tuskin käytät kyseisen yrityksen palveluja enää, ainakaan ihan heti.


Sosiaalinen media on ratkaisu myös tähän ongelmaan, niin asiakkaan kuin asiakaspalvelijankin vinkkelistä. Nykyään monen valveutuneen yrityksen edustajan kanssa pääsee vaihtamaan mielipiteitä lähes koska vaan Facebookissa ja Twitterissä. Tuhkapilven aikaan seurasin tiiviisti, miten Finnairin edustaja vastaili Facebookissa tuhkapilvessä olleiden tai heidän sukulaistensa kyselyihin siitä, miten nyt pitäisi toimia ja millä lennolla on vielä tilaa. Asiakaspalvelua parhaimmillaan - etenkin kun puhelinlinjat olivat tukossa.

Toki aktiivista käyttäjää tämäkin työkalu vaatii sekä asiakkaan että yrityksen päässä, mutta on joka tapauksessa helpompi hallita kuin asiakaspalautteiden muodostama sähköpostikaaos.

Googlettamalla "customer feedback" törmäsin myös pelkästään asiakkaiden palautteiden ja ideoiden keräämiseen toteutettuun palveluun, User Voiceen . Kuten muussakin sosiaalisen median palveluissa, myös tässä tavoitteena on laskea palautteen antamisen ja siihen vastaamisen sekä muiden yhteisöllisten toimintojen kynnys mahdollisimman alas. Myös palveluun kirjautuminen on helppoa: voit rekisteröityä palvelun käyttäjäksi tai kirjautua jo olemassa olevilla Google-, Facebook-, Twitter-, Blogger -tunnuksilla - muitakin vaihtoehtoja löytyy.

User Voice-palvelun kautta palautteen tai kuningasidean lähettäminen yritykselle tapahtuu yhtä helposti kuin oman Facebook-statuksen päivittäminen. Yrityksen edustaja pystyy vastaamaan asiakkaalle mistä tahansa nettiyhteyden päästä olevasta paikasta, eikä tarvitse välttämättä odottaa sitä, että pääsee oman koneen ääreen plaraamaan meiliboksista, että missäs se kyseinen asiakaspalaute nyt taas olikaan...

Hieman yllättävästi palvelun 12 kielivaihtoehdon joukosta löytyy myös suomi. Palvelu on ylipäätäänkin todella helppo ja selkeä käyttää sekä ylläpitäjälle että asiakkaalle.

Palvelussa voi ehdottaa, hakea, kommentoida, äänestää ja jakaa ideoita muiden asiakkaiden ja yrityksen edustajien kesken. Ideoita pystyy myös selailemaan eri kriteerien perusteella (uusimmat, suosituimmat, hyväksytyt, toteutetut). Palvelusta pystyy tilaamaan sähköpostiviestin kaikesta ideoihisi liittyvästä toiminnasta: kommenteista, statusmuutoksista, ylläpitäjien vastauksista.

Ylläpitäjä voi kustomoida käyttöliittymää jonkin verran esimerkiksi lisäämällä yrityksensä logon. Hän voi asettaa ideoita läpikäydessään niille statuksen; otettu tarkasteluun, suunnittelussa, aloitettu, tehty jne. Lisäksi ylläpitäjä voi lähettää palvelun kautta viestin kaikille idean puolesta äänestäneille. Miten tärkeäksi asiakas tunteekaan itsensä, kun hän on jättänyt yritykselle palvelun kautta idean ja näkee, että hänen ideansa on huomioitu - ja jopa laitettu tuotantoon.

Halutessaan palvelusta voi myös tilata RSS-syötteen, jolloin voi seurata ehdotettuja ideoita ja niiden kommentteja suoraan syötteenlukijastaan. Lisäksi palvelun kautta voi luoda omaan verkkopalveluunsa joko standardimuotoisen tai kustomoidun palaute-tabin (ks. feedback-tab oheisessa kuvassa), jonka kautta asiakkaita ohjataan antamaan palautetta.

User Voice-sovelluksen avulla yritys ja asiakas voivat käydä jatkuvaa kehityskeskustelua. Asiakas tulee huomioiduksi ja yritys saa aineksia toimintansa kehittämiseen. Rakentava keskusteluyhteys asiakkaan kanssa lisää asiakastyytyväisyyttä, asiakasuskollisuutta ja viime kädessä vaikuttaa sitä kautta myös yrityksen kassaan kiliseviin euroihin.


Itsestäänselvää on, että tällaisen kanavan ylläpitäminen vaatii resurssointia; jos perustetaan palvelukanava, siellä on myös syytä palvella tai muuten homma kääntyy itseään vastaan. Kanavaan täytyy myös aktiivisesti ohjata asiakkaita, esimerkiksi yrityksen omassa verkkopalvelussa ja uutiskirjeissä sekä aktivoivalla sähköpostiviestillä lomamatkan jälkeen.

Työkalua voisi mielestäni palautteiden ja ideoiden keräämisen lisäksi erinomaisesti hyödyntää esimerkiksi verkkopalvelu-uudistuksen tai yksittäisen palvelun rakentamisen yhteydessä ja sen betavaiheessa. Työkalun kautta voitaisiin kerätä asiakkaiden näkemykset siitä, mitä sisältöjä he haluaisivat verkkopalvelusta löytyvän. Tarvittaessa foorumin voi myös ajastaa siten, että tiettynä päivänä foorumilla kävijät eivät voi enää jättää kommentteja, mutta voivat silti edelleen selailla niitä. Ja mikäpä estäisi käyttämästä tätä työkalua myös yrityksen sisäisissä projekteissa?

User Voicen perustyökalu on ilmainen, mutta halutessaan lisää ominaisuuksia saa rahalla. Upgraden avulla saa käyttöönsä tukipalvelun, lisää moderointityökaluja, privaattifoorumeita, Excel-exportoinnin ja niin edelleen. Lisäpalveluna User Voicen käyttöliittymän voi yhdistää yrityksen omaan CRM:ään tai pystyttää palautefoorumin osaksi omaa verkkopalveluaan. Ilmaista perusversiota käyttävät voivat etsiä kysymyksiinsä vastauksia User Voicen blogista .

Jos palautefoorumi löytyy yrityksen omilta verkkosivuilta, asiakkaat mieltävät sen osaksi yrityksen palvelua, eivätkä erilliseksi työkaluksi (ja tämä on siis hyvä asia). Lisäksi tämä yhdistäminen saman domainin alle vaikuttaa myönteisesti hakukoneoptimointiin, koska hakukoneethan rakastavat sosiaalista mediaa.

[Tämä bloggaus on matkailun sähköinen liiketoiminta -opintoihini liittyvä tehtävä: Tutustu yhteen sinulle ennestään tuntemattomaan vapaavalintaiseen sosiaalisen median palveluun ja kirjoita siitä lyhyt postaus blogiisi.]

Maailmanparannusta Seth Godinin tapaan

Jos markkinointiguru Seth Godinin teos What Matters Now   pitäisi kuvittaa yhdellä kuvalla, siinä olisi maapallon kiertävä, käsi kädessä huojuva eri kansallisuuksista koostuva ihmisletka ja taustalla soisi Michael Jacksonin Heal the world, Make it a better place, For you and for me and the entire human race.

Kirja on melkoista vaaleapunaista maailmanparannushattaraa: liuta itsestäänselvyyksiä ja hyvän ihmisen elämän ToDo-listalla olevia asioita, joita ei usein kuitenkaan tule erikseen pohtineeksi. Kirja olisi hyvä lukea aika ajoin - tai vähintään kerran vuodessa eli silloin kun tehdään uudenvuodenlupauksia.

Maailmanparannusmainonta kirjassa oli tehokasta: ensin luet monen sivullisen verran siitä, kuinka voit tehdä mitä tahansa, kunhan uskot siihen. Ja voit tehdä sen, sanoipa kuka tahansa mitä tahansa. Yksilön teoilla on merkitys. Ja tätä kaikkea seuraa taloudellista voittoa tavoittelematon mainos eli kehotus auttaa tukemaan (tosin rahallisesti) sitä, että kaikki maailman ihmiset saisivat lukutaidon. Veikkaisin, että aika harva malttoi olla klikkaamatta näiden kehotusten yhteydessä olevaa Room to Read -sivustolle johtavaa linkkiä.

Maailmanparannukseen ohjaajana toimimisen lisäksi teoksella on monia muitakin, enemmän maallisia ansioita; se oli ensimmäinen teksti koskaan, jonka jaksoin lukea tietokoneen ruudulta, koska se oli niin hyvin taitettu silmälle sopivaksi, oikeaoppiseksi verkkotekstiksi. Palstoitus, sisällön yllätyksellisyys ja inspiroivuus, nasevat ja mielenkiintoiset otsikot, kuvat ja mainoskatkot aiheuttivat sen, että kirjan jaksoi lukea loppuun saakka. Tällaista näkee todella harvoin!

Sen sijaan että kirjassa olisi ollut hyvinkin perinteinen vesileima "Confidential" (eli älä näytä tätä kellekään, tai muuten...), kopiointi kielletty tai jotain muuta tekijänoikeuksiin viittaavaa rangaistusuhkailuineen, kirjassa kehotettiin useampaan otteeseen "please feel free to share this". Eli jo tässäkin kohtaa oli yritetty "make a difference" eli herätellään lukijaa toimimaan täysin eri tavoin, kuin tämä on aiemmin oppinut kirjojen kanssa toimimaan.

Seth on selvästi päättänyt olla erilainen guru, joka ei pullauttele suustaan viisaita lauseita 50 euron minuuttitaksalla, vaan jakaa ne ilmaiseksi (eikä vaadi edes rekisteröitymistä, vau!).

CELEBRATE

Valehtelisin jos väittäisin, että eniten mieleeni näistä kirjan ajatelmista olisivat parhaiten jääneet ne kaikista suurimmat ajatukset. Yksi mieleen jääneistä oli slide otsikolla CELEBRATE, jonka kirjoittaja antoi esimerkkejä siitä, miten yritykset voisivat huomioida asiakkaitaan esimerkiksi näiden syntymäpäivänä.

Kirjoittaja Megan Casey antaa esimerkkejä, miten isot yritykset voisivat hyvin hyvin pienellä eleellä ja suorastaan olemattomilla kustannuksilla nostaa uskollisen asiakkaansa esiin massojen joukosta: iTunes voisi lähettää syntymäpäiväsankarille koodin, jolla tämä voisi ladata ilmaisen biisin iTunesista. Twitter voisi yllättää syntymäpäiväänsä viettävän laittamalla leivosikonin tämän Twitter-profiiliin. Hyvä idea, kukapa ei ilahtuisi huomionosoituksesta syntymäpäivänään. Yritykselle tämä tarkoittaisi positiivista mielikuvamainontaa. Ja kun syntymäpäiväsankari vielä kertoo yritykseltä saamastaan huomionosoituksesta ystävilleen, se käy jo suosittelusta.

THANK YOU ECONOMY

Toinen mieleen jäänyt asia liippasi läheltä edellä mainittua: kirjoitus otsikolla Thanx, jossa Gary Vaynerchuk ennusti vuoden 2010 Jutuksi "THANK YOU ECONOMYN". Jokaisen toimitusjohtajan tulee ymmärtää että asiakaspalvelu on heidän pääasiallinen bisneksensä. Ne, jotka eivät ymmärrä, ovat auttamatta pian ulkoruokinnassa. Asiakaspalveluhan on huomattava kilpailuetu, jota tuskin mikään yritys hyödyntää. Nyt kun kustannustehokkaita pikaviestimiä on käytössä joka lajia, ei ole enää mitään tekosyitä sille, miksei asiakasta voitaisi palvella yksilöllisesti, tehokkaasti ja nopeasti - paremmin. 

DUMB

Minuun osui ja upposi myös kirjotus aiheella DUMB ja etenkin lause "What’s hard is recognizing that the idea you think is just plain dumb is really tomorrow’s huge breakthrough."

Itselleni tuli tästä välittömästi mieleen pari  sosiaaliseen mediaan liittyvää typerää ideaa.

Muistan elävästi sen päivän, kun sain ystävältäni kutsun Facebookiin. Kutsun tekstinä oli: "niin lapsellisen typerää, mutta niin hauskaa". Kutsu oli muistaakseni Superpoke-sovelluksen kautta tehty ja kaverini heitti minua joko lampaalla tai lehmällä. Kuulosti silloin lievästi älyvapaalta. Nyt en enää edes muista, kuinka monella kymmenellä lampaalla, lehmällä, vampyyrilla tai muulla oliolla olen kavereitani heitellyt. Niin se (mielen) maailma muuttuu!

Kun minusta tuli feispuukkaaja syksyllä 2007, mielestäni oman statuksen päivittäminen tuntui typerältä, enkä kiinnittänyt koko toimintoon aluksi edes mitään huomiota. Miksi kertoisin muulle maailmalle, kun menen lounaalle? Jotain vielä typerämpää seurasi joitakin aikoja myöhemmin, kun Facebook julkaisi statuspäivityksen tykkäämis/kommentointimahdollisuuden.

Nyt päivitän statukseni joskus jopa tunnin välein (ja kyllä, saatan myös ilmoittaa meneväni lounaalle) ja kommentoin aktiivisesti päivittäin FB-kamujeni statuspäivityksiä. Ja koko touhu tuntuu mitä luontevimmalta, eikä yhtään typerältä. Kädet tuntuisivat ihan sidotuilta, jos ei yhtäkkiä pystyisikään kommentoimaan muiden lataamia kuvia, tekemisiä ja sanomisia. Ja bisnesmaailmaa ajatellen; kukapa olisi syksyllä 2007 uskonut, että pian yritys, joka ei ole Facebookissa, ei ole olemassa.

Twitterin myötä tästä pikku statuspäivityksestä on tullut koko maailman valloittaja, jonka tarina jatkuu, kehittyy ja kasvaa edelleen. Puhumattakaan siitä, miten paljon statuspäivitystoiminnallisuus on kehittynyt sekä multimediaominaisuuksien (lisää statuspäivitykseen linkki, kuva, video tms) että laite/kanavariippumattomuuden (statuksen voi päivittää jo melkein mistä tahansa) myötä.

Että sellainen typerä idea se oli!

[Tämä bloggaus on matkailun sähköinen liiketoiminta -opintoihini liittyvä tehtävä: Etsi ja lue Seth Godinin sähköinen kirja What matters now internetistä. Kirjoita kirjasta blogikirjoitus.]

Apture Site Bar

Apturen tarjoamat työkalut muuttuvat yhä cooleimmiksi. Nyt voi suunnitella omalle saitilleen palkin, josta löytyy sisällön jakamiseen tarkoitetut perustyökalut: jaa Facebookissa, Twitterissä tai sähköpostilla. Lisäksi siitä löytyy kätevä hakutoiminto: maalaa sivulta mikä tahansa sana, niin sanan viereen tulee "search"-kupla, jota klikkaamalla saat hakutulokset - ja toki sille sivulle, jossa juuri sillä hetkellä olet. Asensin ensi töikseni palkin blogiini. 

Tällainen työkalupalkki olisi kiva laittaa yrityksensäkin sivuille. Olen ollut yhteyksissä Apturen poikien kanssa ja tällä hetkellä he tarjoavat vain englanninkielistä sitebaria - myöhemmin on tulossa laajempikin kielivalikoima. 

Toisekseen, hieman myös arveluttaa laittaa "virallisemmille" sivuille tuota palkkia, niin hieno kuin se olisikin. Mistäs sen tietää, minä aamuna töihin tullessaan löytää saitilta Apture-palkin, johon on alettu myymään vaikkapa mainostilaa eri yrityksille...

Sitebarin eivät myöskään ihan pisimmät yhdyssanahirviöt sovi; esimerkiksi oman blogini nimi oli palkkiin aivan liian pitkä. 


Kuva 1. Apture Site Barin sisällönjakotyökalut

Kuva 2. Apture Site Barin hakutoiminto