Videotehtävä: Holiday Club Saimaa vuonna 2011

Saimaa 2011 kuva: Pöyry Architects

Holiday Club Saimaa  -kylpylähotellin rakentaminen on alkanut, ja sen on määrä valmistua vuonna 2011.  Hanke on alansa suurin Pohjoismaiden tasolla, ja sillä on mittava merkitys Etelä-Karjalan talousalueelle. Holiday Clubin ainutlaatuinen palvelukokonaisuus syntyy uudesta ja vanhasta. Rauhan historialliselle alueelle on jätetty suojeltuja funkkistyylisiä rakennuksia, joihin yhdistyy nykyaikainen, mutta vanhaan istuva uudisrakentaminen. 

Kylpylähotelli tulee olemaan paljon muutakin kuin kylpylä ja hotelli. Perhehotelli, Linnahotelli, vesipuisto, saunamaailma, jääareena, ravintolat, kokoustilat, golfkenttä ja ympärillä olevat loma-asunnot muodostavat upean kokonaisuuden, joka tarjoaa uskomattomia elämyksiä niin lapsiperheille, pariskunnille kuin kokousvieraillekin. Holiday Club Saimaa tulee tarjoamaan aktiviteetteja ympäri vuoden. 

Kylpylähotellin lisäksi Holiday Club rakentaa alueelle 300 lomahuoneistoa ja 18-reikäisen golfkentän harjoitusalueineen. Puistoalueella voidaan järjestää jopa 15 000 hengen yleisötapahtumia. Yksi Holiday Club Saimaan erikoisuuksista on La Scala -monitoimijalli ja jääareena. Areena soveltuu niin kokouksiin ja konsertteihin kuin monipuoliseen jääurheiluun. La Scalassa ja ympäri kylpylähotellia olevat isot näytöt mahdollistavat tapahtumien seuraamisen muuallakin kuin jääareenalla. Tapahtumat voidaan myös välittää hotellihuoneiden telkkareihin.

Kaikessa pyritään monitoimisuuteen ja Holiday Club Saimaan kaikkien tilojen monipuoliseen käyttöön uusinta tekniikkaa hyödyntämällä.

Holiday Club Saimaan huvipuisto- ja sirkusmaailmasta ammentava teema heijastuu suihkulähteissä, valoissa, väreissä ja vesiliukumäissä. Hoito-osastoja ja saunamaailmaa täydentää katolla sijaitseva savusauna kylpytynnyreineen.

Miksi video?

Holiday Club Saimaa lanseerataan ensin kokousasiakkaille ja laajempi tiedottaminen suurelle yleisölle alkaa vuonna 2011, valmistumispäivän lähestyessä. Saimaasta on paljon kerrottavaa ja näytettävää, faktaa ja fiiliksiä, joten välineenä video puoltaa paikkaansa; samat asiat leipätekstinä esitettynä eivät ole läheskään yhtä kiinnostava eivätkä välitä tunnelmaa yhtä aidosti. Videon teema on "Saimaa 2011" eli olemassa olevilla valokuvilla, havainnekuvilla, arkkitehtipiirroksilla, haastatteluilla ja niiden mahdollisella elävöittämisellä pitäisi saada luotua mielikuva siitä, millainen Saimaa on valmistuessaan vuonna 2011.

1. Tavoite

Kertoa Holiday Club Saimaasta kokonaisvaltaisena kokouspaikkana; upea ympäristö ja puitteet, kaikki palvelut saatavilla sekä tehokkaisiin kokouspäiviin että täydelliseen rentoutumiseen, elämyksiin  ja monipuolisiin aktiviteetteihin. AIheesta kiinnostuneille tarjotaan mahdollisuus  tilata kokouspalveluista tiedottava uutiskirje tai tehdä tarjouspyyntö.

Tavoitteena on myös lisätä Holiday Club Saimaan tunnettuutta. 

2. Kohderyhmä 

Ensisijaisesti yrityksissä ja organisaatioissa kokous-ja kongressipaikkojen valinnasta ja päätöksistä henkilöt.

Kukaan ei varmaankaan tule Saimaalle pelkästään kokoustamisen takia. Videolla voidaan siis esitellä tulevaa miljöötä ja palvelukokonaisuutta laajemminkin, jolloin videon katsoja voi myös olla kohteesta kiinnostunut "suuren yleisön edustaja" tai vaikkapa potentiaalinen työnhakija. 

3. Viestin sisältö kiteytettynä

Järjestä Saimaalla kokous tai tapahtuma, jossa yhdistyvät monipuoliset kokoustilat, upea miljöö, räätälöitävät wellness-hoidot  sekä aktiviteetit.

4. Jakelukanavat 

Holiday Clubin verkkopalvelu (mahdollisesti myös kieliversiot: EN/RU/SE)

Hcsaimaa.com-verkkopalvelu

Holiday Clubin You Tube -kanava

Saimaa Gardensin Facebook-sivu

Holiday Clubin Facebook-sivu

Yritysasiakkaiden intranet-sivustot

Mahdollisesti myös Itä-Suomen matkailusivustot ja portaalit

Golfportaalit

5. Videon jakelua tukevat viestintä- tai markkinointitoimenpiteet

• Messut ja muut tapahtumat. Holiday mukana syksyllä 2010 kolmessa eri messutapahtumassa, joista etenkin CORE, Kokous-, kongressi- ja tapahtuma-alan ammattitapahtuma 16.-17.9 on tuo juuri oikean kohderyhmän videon äärelle. 
• Hakusanamainonta
• Holiday Clubin kokoustarjoukset-uutiskirje 
• Saimaan projektin edistymisestä uutisoidaan säännöllisesti. Tiedotteista linkitetään videoon

6. Tulosten mittausmenetelmät

• Jokaiselle sähköiselle markkinointikanavalle, josta ohjataan videoon, tehdään oma Snoobi-tagi. Jos Facebook-sivulta linkitetään videoon, on linkki silloin www.hcresorts.com/saimaa/video?ad=facebook Näin saadaan arvokasta tietoa siitä, mikä kanava on toiminut parhaiten
  
• Lisäksi videon sisälle voidaan upottaa Snoobin seurantatageja, jos videoon sisältyy eri elementtejä, esimerkiksi lomake, "jaa video"-linkki tai linkit ulkopuolisille sivustoille.
  
• You tube-videon katselu- ja jakomäärät
  
• Lisätietopyyntöjen määrä: videossa on mukana tabi, jota klikkaamalla kävijä voi lähettää lisätietopyynnön (Saimaan) kokouspalveluista Holiday Club Resortsille. Vaihtoehtoisesti lisätietopyyntöön voidaan ohjata videon lopussa.   Ohjaus lomakkeeseen, josta kävijä saa tilata halutessaan lisätietoa tai tarjouspyynnön Saimaan kokouspalveluista
  Uutiskirje-statistiikat

7. Aikataulu
Syksy 2010, mielellään 16.9. mennessä

8. Budjetti
3000-5000 €

9. Vastuuhenkilöt
Jonna Rytinki

 
Lisätietoa Holiday Club Saimaa -projektista:

Holiday Club Saimaa

Pohjoismaiden suurin matkailuhanke Saimaan rannalle

Saimaa Gardens

Saimaa Gardens nousee entisen mielisairaala Rauhan ympäristöön

Holiday Club – 360º lomamahdollisuuksia!

Holiday Clubin kesäkampanja starttasi tänään tv-ja nettikampanjan voimin. Olkaa siis tarkkoina MTV3:n mainoskatkoilla - kuka bongaa tutun punaisen neliön? Mikä on sinun kesämatkakohteesi? Koko Suomi on katettuna, poimi vain parhaat päältä.

Kesäkampanjan mediamixiin kuuluvat tv:n ja netin lisäksi hakusana-ja bannerimainonta, lehti-ilmoitukset - sekä sosiaalisen median edustajana tämä blogi, jossa en malta olla mainosta esittelemättä:

Kerro se videoin

1) Viximo VixML HD Production by coBRANDiT

Tämä video on hieno, eikä väittämä varmaankaan vaadi paljoa perusteluja. Video on visuaalisesti hyvin kaunis jo alkunäkymästä alkaen ja myös hyvin "wau". Herättää mielenkiinnon ja on pakko käydä lukemassa lisää VixML-työkalupaketista. Miten videolla esiteltävät asiat kerrottaisiin jollain muulla medialla siten, että lopputulos olisi yhtä houkutteleva?

http://www.cobrandit.com/

2) Krisse ja Arean liikematkat goes to your Kotisivu

En ole erityisemmin Krisse-fani, mutta tämä Arean B-to-B -kampanja vaan on niin loistava. Nykypäivän mainosten ja välineiden tulvassa ei ole ihan helppoa saada viestiään perille - eikä varsinkaan tässä kohderyhmässä.

Tämä videokampanja todella ällistyttää, herättää ja saa kiinnostumaan siitä, mistä oikein on kysymys ja suorastaan pakottaa kertomaan näkemästään myös kaverille: Krisse Salminen ilmestyi meidän firman kotisivuille! Tässä kampanjassa on siis todella kirjaimellisesti menty sinne, missä asiakkaatkin ovat.

Katso kampanjavideo

[Tämä bloggaus on matkailun sähköinen liiketoiminta -opintoihini liittyvä kurssin ennakkotehtävä: Tutustu alla oleviin linkkeihin ja etsi 2 kpl mielestäsi hyvää yrityksen toteuttamaa nettivideokampanjaa.

www.pikakelaus.fi, www.reelseo.com, www.cobrandit.com/blog, www.brightcove.com/en]

Näkökulmia mobiilimarkkinointikampanjoihin

Mobiilimarkkinointi on hurjassa nousukiidossa johtuen muun muassa tekniikan kehittymisestä, mobiililaitteiden ja mobiilipalvelujen lisääntyneestä käytöstä sekä mainonnan muuttumisesta yhdeltä-yhdelle -tyyppiseksi ja interaktiiviseksi. Markkinoijatkin ovat tajunneet mobiilikanavan merkityksen myynnissä ja markkinoinnissa. He tarvitsisivat yksityiskohtaista tutkimustietoa mobiilikampanjoiden suunnittelusta ja toteutuksesta, mutta toistaiseksi sitä ei ole juurikaan ollut tarjolla.

Kavassalis jakaa mobiilimarkkinointikampanjan hallinnan neljään eri vaiheeseen: kampanjan suunnittelu, toteutus, ajo ja mittaaminen. Empiirisen tutkimuksen kautta vaiheiksi voidaan määritellä suunnittelu, viestin toteutus, teknisen ympäristön määrittely, testaus, toteutus ja arviointi.

Mobiilimarkkinointi tulee integroida osaksi yrityksen markkinointisuunnitelmaa. Kuitenkin ennen kuin yritys rynnii mukaan mobiilimarkkinointiin, sen tulisi ymmärtää mobiilimarkkinoinnin eroavaisuudet verrattuna perinteisempiin lähestymistapoihin. Mobiilimarkkinointi mahdollistaa mainoksen kohdentamisen yksilölle ajasta ja paikasta riippumatta, tarjoten lisäksi mahdollisuuden aitoon interaktiivisuuteen. Tulevaisuudessa mobiilimainokset ovat entistä kohdennetumpia, ei pelkästään yksikön profiiliin vaan myös kontekstiin perustuen.

Kuten muussakin mainonnassa, myös mobiilimainonnassa kampanjan tavoitteet ja budjetin koko ovat suunnitteluvaiheen tärkeimpiä päätöksiä. Budjetointi voi kuitenkin muodostua ongelmalliseksi, koska mobiilista markkinointikanavana ei ole aiempia kokemuksia.

Kun budjetti on lyöty lukkoon, suunnitellaan markkinointiviesti. Mobiilimarkkinoinnissa se voi sisältää tekstiä, pelejä, soittoääniä, ikoneita, näytönsäästäjiä, kuvia, ääntä, musiikkia ja muuta viihdettä. Viestin suunnittelussa on hyvä ymmärtää mobiilimarkkinoinnin henkilökohtaisuus, joka tekee viestin suunnittelusta kriittisen vaiheen. Se, mikä viesti lähetetään ja kuinka se esitetään, vaikuttaa mobiilikampanjan onnistumiseen.

Kampanjaa suunniteltaessa on ymmärrettävä mobiilikanavan erityispiirteet: mobiililaite on käyttäjän mukana koko ajan ja kaikkialla ja viesti saavuttaa käyttäjän yleensä heti. Siksi on hyvä huomioida viestin lähetysaika, personointi ja paikkatiedon hyödyntäminen. Mobiilikanava on omiaan interaktiiviseen kaksisuuntaiseen viestintään ja mahdollistaa suoran dialogin markkinoijan ja potentiaalisen asiakkaan välillä. Markkinoijan on myös syytä pyrkiä hyödyntämään mobiilimarkkinoinnissa oleva viraaliefektiä ja tehdä viestistä sellainen, että vastaanottaja näkee tarpeelliseksi välittää viestin eteenpäin ystävilleen.

Tekstiviesti on edelleen mobiilimarkkinoinnin suosituin väline, joskin multimediaviestit, mobiilisähköpostit ja lukuisat muut mobiilipalvelut ovat kasvattaneet tasaisesti suosiotaan. Tekstiviesti on nopea, luotettava, henkilökohtainen ja hillitty  lähestymistapa, joka tarjoaa mobiilikäyttäjälle mahdollisuuden välittömään reaktioon. Multimediaviesti sen sijaan on kärsinyt teknisistä ja hinnoitteluun liittyvistä ongelmista, mikä on jättänyt sen hyvin vähäiseen rooliin mobiilikampanjoissa.

Viestin suunnitteluvaiheeseen kuuluvat myös avainsanojen kartoittaminen sekä viestin suunnittelu erikseen jokaiselle erityyppiselle mobiililaitteelle.

Kun viestin muoto on päätetty, tehdään testilähetys, jossa tarkistetaan sekä viestin tekninen että sisällöllinen toimivuus. Tämän jälkeen tehdään mahdolliset muutokset ja korjaukset. 

Testauksen jälkeen suoritetaan varsinainen kampanjaviestin lähetys. Koska mobiilikanava toimii nopeasti, markkinoija saattaa saada ensimmäiset palautteet asiakkailta kampanjan ollessa yhä käynnissä - tämä ei olisi mahdollista perinteisemmissä medioissa. Tässä vaiheessa otetaan mukaan myös mahdolliset muut mediat, joiden avulla ohjataan asiakkaita osallistumaan mobiilikampanjaan.

Kampanjan tulokset mitataan, ne analysoidaan, raportoidaan sekä kerätään asiakaspalautteet. 

Suurimmat erot mobiilikampanjan teoreettisen ja empiirisen mallien välillä liittyivät suunnitteluvaiheeseen. Kampanjan toteutus vaati käytännössä paljon enemmän, kuin mitä teoriassa oletettiin. Myös eri mobiilikanavia todettiin olevan enemmän, kuin mitä teoreettisessa mallissa esitettiin. Empiirisen tutkimuksen tulokset painottivat sen tärkeyttä, että mobiilimarkkinointi on oltava oikea-aikaista ja kytkettyä yrityksen muuhun markkinointisuunnitelmaan.

Empiirinen tutkimus myös osoitti, että yritykset hyödyntävät mobiilikanavaa eri tavoin; jotkut osana kampanjaa ja toiset taas asiakkuudenhallintajärjestelmän kommunikaatiokanavana.

Tulokset osoittivat myös, että mobiili on toimintaan ohjaava media, joka tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia ainutlaatuisen luonteensa vuoksi. Mobiiliviestien on erottauduttava joukosta tullakseen huomatuksi ja niiden lähettämisessä on muistettava kohtuus: liian tiheään vastaanotetut mobiiliviestit ärsyttävät vastaanottajia.

Mobiilimarkkinointikampanjoista tarvitaan lisätutkimuksia, jotta tulokset ovat valideja ja ne voidaan yleistää. Jatkotutkimuksen arvoisia aiheita ovat eri mobiiliteknologoiden käyttäminen, mobiilikampanjoiden menestystekijöiden löytäminen, useiden markkinointikanavien yhdistelmät sekä mobiilikampanjoiden ajoituksen vaikutus kampanjaan.

Lähde: Karjaluoto, H., Lehto, H., Leppäniemi,M. ja Mustonen, T. (2007), “Insights into the implementation of mobile marketingcampaigns”, International Journal of Mobile Marketing, 2(2), 10-20.

[Tämä bloggaus on matkailun sähköinen liiketoiminta -opintoihini liittyvä tehtävä: Tee artikkelista “Insights into the implementation of mobile marketingcampaigns” blogiisi blogikirjoituksen pituinen referaatti.]

Markkinointisuunnitelma vuonna miekka&kirves vs. markkinointisuunnitelma vuonna netti&bitti

Mikä on markkinointisuunnitelma ja miksi yrityksellä pitäisi olla sellainen?

Markkinointisuunnitelma kuvaa yrityksen nykytilaa ja tavoitteita. Se on toimenpidesuunnitelma, jota noudattamalla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Markkinointisuunnitelman tulee olla linjassa yrityksen muun strategian kanssa. 

Markkinointisuunnitelma on yksi yrityksen työkaluista. Itse suunnitelman tekeminen ei ole itseisarvo, vaan se että suunnitelmaan sitoudutaan, jolloin markkinointitoimenpiteet ovat tehokkaita ja oikein kohdistettuja. Markkinointi ei voi olla pelkkää sinne tänne hyppelehtimistä, vaan katse täytyy pitää horisontissa ja edetä määrätietoisesti.

Paul R Smith  on kehittänyt tähän erittäin yksinkertaisen ja loogisen Sostac-mallin, jonka mukaan etenemällä saa markkinointisuunnitelman oleellisimmat asiat katettua.

S = Situation - missä tilanteessa olemme nyt?
Nykytilanteen analysointi: myynti, markkinaosuus, tuotteet, asiakkaat ja heidän tarpeensa, ROI. Välineinä mm. SWOT-analyysi, yrityskuvatutkimus, nettisivujen statistiikat ja kävijätutkimus, kilpailijat.

O = Objectives -  missä haluaisimme olla?
Liiketoiminnan visio ja tavoitteet

S = Strategy - mitä saavutamme?

T = Tactics - miten toimimme käytännössä?
Segmentit, työkalut, markkinointiviesti, resurssit

A = Action - toiminta päivä-ja viikkotasolla
Kuka tekee ja mitä, resurssivaatimukset per toiminto, mittarit

C = Control - kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?
Tulosten suhteuttaminen tavoitteisiin ja arviointi

Internet-aika ei ole ajanut Sostac-mallin perusrungon ohi, vaan markkinointisuunnitelma voidaan vallan hyvin edelleen laatia tällä rakenteella. Työkalut ja markkinointikanavat ovat muuttuneet ja kehittyneet sekä asiakkaat, heidän tarpeensa, vaatimuksensa - koko roolinsa on muuttunut merkittävästi.

Siinä missä ennen internet-aikaa mainonta oli täysin yksisuuntaista, ostamista voimakkaasti ohjaavaa "spray and pray"-periaatteella toimivaa, nykyään se on hyvinkin interaktiivista ja kohdennettua - ja asiakas on kuningas.

Internet-maailmassa ensimmäinen interaktiivinen toiminto oli palautelomake yrityksen verkkosivuilla. Siitä on huima harppaus nykyaikaan, jossa asiakkaat haluavat olla reaaliaikaisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa yrityksen ja muiden asiakkaiden kanssa.

Yrityksen saamia negatiivisia palautteita ei enää käsitellä vaivihkaa takahuoneessa, vaan netti on pullollaan erinäisiä foorumeita, joissa asiakkaat kyllä antavat kuulua, jos yrityksen tuote tai palvelu ei ole heitä miellyttänyt. Vaikka yritys maalailisi mainonnassaan lomakohteesta sanoin ja kuvin millaisen paratiisin tahansa, käynti Tripadvisorissa - jossa ovat lomailijoiden omakohtaiset kertomukset ja lomakuvat - paljastaa (ehkä karvaankin) totuuden. Yritysten on siis syytä tehdä mainoslupauksistaan totta. Negatiivisten palautteiden hoitosuunnitelma on myös hyvä tehdä etukäteen, jotta ne pystytään hoitamaan mahdollisimman saumattomasti ja palvelulupauksen puitteissa - asiakaspalvelua ja maineenhallintaa parhaimmillaan.

Muistan vielä ajan, kun palveluja etsittiin puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Nykyään puhelinluettelo ei tule edes mieleen, jos täytyy etsiä jotain palvelua vaan suuntana on aina Google. Keltaiset sivutkin ovat siirtyneet nettiin sähköisten palveluhakemistojen muotoon. Käyttääkö niitä kukaan tai onko niissä syytä olla mukana - en ole löytänyt siihen vielä vastausta. 

Markkinoinnissa käytettävien kanavien määrä on siis kasvanut hurjasti internetin myötä. Ns. perinteisten kanavien lisäksi suunnitelmassa täytyy ottaa huomioon markkinointi ja aito läsnäolo omassa verkkopalvelussa sekä sosiaalisen median palveluissa: wikeissä, blogeissa, Facebookissa, Twitterissä, You Tubessa, hakusanamainontaa unohtamatta. Ja toki Googlen luonnollisissa hakutuloksissa on näyttävä kärkipäässä, joten hakukoneoptimointikin on täytyy pitää mielessä sekä markkinointisuunnitelmassa että itse verkkopalvelua rakennettaessa. Koska edellä mainitut työkalut ovat jatkuvasti framilla, mainostaja saattaa virheellisesti lähteä tekemään markkinointisuunnitelmaa työkalu edellä, vaikka viesti ja sen kohderyhmä pitäisi miettiä ensin.

Ehkä nykyaikaisessa markkinointisuunnitelmassa on hyvä määritellä myös näkyvyys mahdollisilla yhteismarkkinointisivustoilla sekä bannerikampanjat. Olennainen muutos on myös kaupankäynti verkossa ja sen markkinointisuunnitelma; ennen nettiä asiakkaat ohjattiin kivijalkakauppaan, nyt he päätyvät klikkauksella nettikauppaan. Mitä toimenpiteitä on tehtävä, että asiakas saadaan ostamaan? Mobiilimainonnan yleistyessä sähköisten heräteostosten tekeminen yleistynee entisestään.

Wanhassa maailmassa lähetettiin yksi mainosviesti koko maailmalle, ja toivottiin, että johonkuhun se osuisi ja uppoaisi. Nyt mainosviestejä kohdennetaan tarkasti, asiakkaita segmentoidaan ja viestit toteutetaan sen mukaan - joskus jopa jokaiselle asiakkaalle omansa. Asiakkaiden reaktiota tarkkaillaan, kuka avasi viestin ja koska, klikkasiko asiakas banneria tai hakusanamainosta ja mitä sitten tapahtui. Jos viesti ei toimi, tehdään uusi ja kokeillaan uudelleen - ehkä vaihdetaan jopa toiseen mediaan. Ennen internet-aikaa tämä ei olisi ollut mahdollista tai ainakaan yhtä kustannustehokasta.

Internet tarjoaa myös mahdollisuuden välittömään tarpeentyydytykseen; kun asiakas haluaa ostaa, hän menee nettiin ja koko maailman valikoima on hänelle tarjolla 24/7. Tällöin täytyy mainostajankin olla valmiina: oma verkkopalvelu, SEO ja SEM on syytä olla priimakunnossa, kun tarjolla on "kuuma asiakas".

Ennen internet-aikaa mainonta oli kalliimpaa ja sen tekeminen - printti, tv ja radio - vaativat hyvin spesifiä osaamista tekijältä. Toki näin on edelleen, mutta internet-mainonnan tekemisen kynnys on hyvin matala - hyvässä ja pahassa. Kuka tahansa voi  perustaa nettisivuston, tehdä hakusanamainontaa tai mainostaa sosiaalisissa medioissa. Toisinaan näkee hirveitä yritysten kotisivuja tai karmeita hakusanamainoksia yhdyssanavirheineen, mikä antaa mainostettavastakin tuotteesta melko negatiivisen kuvan, vaikka kyseessä saattaisikin olla ihan kelpo tuote. On siis syytä miettiä, riittävätkö omat resurssit ja taidot ainakaan ihan kaikkeen internetmainonnan toteutukseen.

Aikana ennen internetiä markkinointisuunnitelma oli todennäköisesti kiveen hakattu, eli sitä ei juurikaan joustavasti muuteltu. Nykyään tällaisen markkinointisuunnitelman tekeminen on lähes mahdotonta - ainakaan kovin pitkälle aikavälille ja ainakaan konkreettisten markkinointitoimenpiteiden osalta. Maailma muuttuu hurjaa vauhtia, työkaluja tulee lisää ja häviää joka päivä, kuluttajat tarpeineen muuttuvat yhä vaativammiksi - kukaan ei vielä tiedä, mikä on seuraava juttu - Googlen, Facebookin ja Twitterin jälkeen, jonne asiakkaat karkaavat ja jossa täytyy olla mukana ollakseen olemassa.

Asiakkaiden tavoittaminen on netin aikana helpompaa kuin koskaan, mutta heidän huomionsa saaminen on vaikeampaa kuin koskaan. Siinä missä aiemmin televisio-ja radiomainokset saivat häiriöttä upota kohteeseensa, nyt mainostulva on valtava ja katkeamaton - sen keskeltä erottuminen on haasteellista. Asiaa ei helpota se, että nettimainonta koetaan asiakkaiden taholta lähinnä häiritseväksi. Suurtaulumainos Suomen suurimmassa portaalissa kuulostaa hienolta, mutta asiakkaan mielessä on suurtaulun eteen lävähtäessä vain löytää mahdollisimman nopeasti sulje-namiska. Markkinointisuunnitelmassa määriteltäviin konkreettisiin toimenpiteisiin on keksittävä todella hyviä porkkanoita, joilla asiakas saadaan koukutettua.

Yksi olennainen asia, mikä lienee internetin myös muuttunut, on kansainvälistyminen. Kun yrittäjä aiemmin lähti torinkulmalle jakelemaan yrityksensä mainosesitteitä, suomenkielinen riitti. Internetin myötä netistä ostavalle on tarjolla ostettavaa yli rajojen. Markkinointisuunnitelmassa on siis segmentoitava mahdolliset ulkomaiset asiakkaat ja heidän erityispiirteensä ja tarpeensa, sen myötä oman verkkopalvelun kieliversiot, hakusanamainonta muissa maissa ja niin edelleen. Markkinoijalle internetin mukanaan tuoma kansainvälistyminen luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kuin aiemmin.

Mainonnan mittaamisen merkityksestä ei vielä muutama vuosi sitten puhunut kukaan, nykyään se pitää huomioida kaikessa tekemisessä. Ennen internet-aikaa mainonnan tehoa voitiin mitata postiluukuista putoilevista tilauslappusista - nykyään mainonnan tehoa pystytään mittaamaan lähes reaaliajassa ja online - asiakkaan jokainen klikkaus rekisteröidään ja kaikki tieto saadaan pikselin ja sentin tarkkuudella. Aiemmassa blogikirjoituksessa esittelemäni Grazy Egg -työkalu on vienyt mittaamisen todella pitkälle; se näyttää jokaisen yksittäisen klikkauksen sekä kaikki mittaamisen kannalta olennaiset tiedot klikkaajasta. 

Markkinointisuunnitelmassa on siis määriteltävä käytettävät mittarit, esimerkiksi kävijät, käynnit, kampanjasivustolla vietetty aika, uutiskirjetilausten määrä, Facebook-fanien määrä, tweetit - ja näitähän riittää. Ennen nettiä mittareiden määrä oli aika paljon pienempi, eikä mikään edellisistä kuulunut niihin.

Kirjassaan Marketing Communications (Smith & Taylor, 2004: 32-33), Paul Smith jakaa markkinointisuunnitelmassa määriteltävät resurssit 3M:n periaatteella: 1. Men / women (henkilöresurssit), 2. Money (budjetti) ja 3. Minutes (aika). Nämä lienevät siis ikiaikaisia ongelmia, koska niiden krooninen puute on aina läsnä mainonnan tekemisessä - johtuneeko sitten suunnittelun puutteesta. 

Sosiaalisessa mediassa yrityksen on oltava läsnä päivittäin, mikä aiheuttaa henkilöresurssien määrittämiselle aivan uudenlaisia vaatimuksia. Kustannuksista puhuttaessa printin tekemisestä aiheutuvat kustannukset tuntuvat olevan jotenkin hyväksyttävämpiä asiaa ymmärtämättömien yrityksen päättäjätahojen mielestä; siitä syntyy konkreettinen, kouriin tuntuva lopputulos. Mikäs ihme siinä nettimainonnassa maksaa, naapurin Patekin teki itte autokorjaamolleen kotisivut, eikä maksanu mitään?

Kuten kautta aikojen, edelleenkin markkinointisuunnitelman laatimisessa pätee sama sääntö: on löydettävä kohderyhmille ja tuotteelle sopivin markkinointimix, joka yhdistelee sopivalla tavalla perinteistä ja uutta mediaa. Lisäksi markkinointisuunnitelmaa tehtäessä on hyvä tiedostaa, että sosiaalinen media ei ole ohimenevä ilmiö, vaan internet-evoluution nykyinen vaihe, josta ei ole enää paluuta markkinoijan yksisuuntaiseen monologiin.

Lähde: Smith,P. & Taylor, J. Marketing Communications, 2004

[Tämä bloggaus on matkailun sähköinen liiketoiminta -opintoihini liittyvä tehtävä: Kirjoita blogikirjoitus markkinointisuunnitelman laatimisesta, jossa vertaat aikaa ennen internetiä ja aikaa sen jälkeen.]