Valmismatkalaki ja kuluttajasuojalaki

Valmismatka voi olla sekä kotimaan- että ulkomaanmatka. Valmismatkalla tarkoitetaan vähintään kahdesta eri matkailupalvelusta koostuvaa kokonaisuutta, esimerkiksi lennot + hotelli, joita asiakas ei voi ostaa erillisinä osina. Paketti voi muodostua myös lennosta tai majoituksesta ja jostain muusta matkailupalvelusta, kuten teatterilipusta  tai safarista.

Päivitetty valmismatkalaki  astui voimaan heinäkuussa 2009. Uudet pykälät asettavat matkanjärjestäjät myyntikanavasta riippumatta keskenään samalle viivalle ja parantavat samalla asiakkaan asemaa. 

Netissä matkoja myyvillä ei aiemmin ole ollut samanlaista vastuuta kuin perinteisillä matkatoimistoilla  - uuden lain myötä on. Lakimuutoksen ansiosta yhä useammat matkat luokitellaan valmismatkoiksi ja valmismatka takaa asiakkaalle paremman suojan kuin erikseen ostetut palvelut. Valmismatkan järjestäjä on velvollinen asettamaan takuun, jolla turvataan matkustajan rahat mahdollisessa matkanjärjestäjän konkurssitilanteessa. Lisäksi valmismatkan järjestäjä velvoitetaan auttamaan asiakasta mahdollisissa matkalla tapahtuvissa hätätilanteissa. Järjestäjä on myös velvollinen tiedottamaan asiakkaalle matkakohteen turvallisuudesta, matkavakuutuksen tarpeellisuudesta sekä matkan  peruutusoikeudesta.

Kuluttajansuojalakia sovelletaan  kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä tehtyihin kauppoihin. Laissa on säännelty markkinointi, sopimusehtojen sovittelu ja tulkinta, kulutusluotot ja kuluttajapalvelusopimukset. Kuluttajaviranomaiset auttavat kuluttajaa jos erimielisyyksiä ilmenee eli jos elinkeinoharjoittajan toiminnassa tai kuluttajan elinkeinonharjoittajalta ostamassa  tavarassa tai palvelussa on jokin laissa määritelty virhe. Kuluttajansuojalakia ei sovelleta kahden kuluttajan eikä  kahden elinkeinonharjoittajan välillä tehtyihin kauppoihin. 

Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että elinkeinon harjoittajan ja kuluttajan välinen sopimus ei päde niiltä osin, joissa se antaa kuluttajalle huonomman suojan kuin kuluttajansuojalaki. Pätemättömien säännösten tilalla sovelletaan kuluttajansuojalakia.  

Etämyyntisäännökset

Kuluttajaviraston sivuilla etämyynti määritellään kaupankäynniksi, jossa asiakas ja myyjä eivät ole yhtä aikaa paikalla, vaan myynti tapahtuu postimyyntinä, puhelinmyyntinä, tv-myyntinä tai verkkokaupassa. Kaikkeen etämyyntiin sovelletaan kuluttajansuojalain 6. luvun etämyyntisäännöksiä. 

Koska etämyynti ei tarjoa ostajalle samanlaista mahdollisuutta tutustua tuotteeseen kuin esimerkiksi kivijalkamyymälä, etämyynnissä kuluttajalla on aina 14 vuorokautta aikaa tutustua tuotteeseen kotona ja halutessaan palauttaa se ilman perusteluja. Tuotetta ei saa kuitenkaan ottaa käyttöön, jos sen aikoo palauttaa. Etämyynnin peruutusoikeus koskee valtaosaa tuotteista. Ne, joita se ei koske, on erikseen laissa määritelty.

Etämyyntisäännökset määrittävät etämyynnin sopimuskäytännöt sekä tuotteen palautus-ja peruutusoikeudet. Lisäksi siinä määritellään, mitä tietoa tuotteesta tai palvelusta myyjän on vähintään toimitettava ostajalle ennen sopimuksen tekemistä. Näitä ovat muun muassa myytävän palvelun/tuotteen pääominaisuudet, hinta, toimituskulut sekä sopimus- ja maksuehdot.

Tietosuoja verkkokaupassa

Tieken Sähköisen kaupankäynnin aapisessa  määritellään asiakkaan tietosuoja verkkokaupassa  näin:"Tietosuojalla tarkoitetaan sitä, että rekisteröidyn, kuten sähköisen kaupan asiakkaan, henkilötiedot ovat sähköisen kaupan rekisterissä oikein, eikä niitä käytetä tai luovuteta edelleen vastoin rekisteröidyn tahtoa." Asiakkaalla on aina oikeus saada tietää, mitä tietoja hänestä on rekisteriin talletettu. Asiakkaalla on myös oikeus tarkastaa ja korjauttaa hänestä talletetut tiedot sekä kieltää niiden käyttö.

Verkkokauppias eli rekisterinpitäjä saa henkilötietolain mukaan käsitellä asiakkaiden henkilötietoja kuluttajan eli rekisteröidyn suostumuksesta, sopimuksen panemiseksi täytäntöön sekä yleisimmin nk. yhteysvaatimuksen täyttyessä, eli kun tiedoilla on asiallinen yhteys verkkokauppiaan toimintaan. Jokaisessa verkkopalvelussa, jossa asiakastietoja kerätään, tulisi olla nähtävillä tietosuoja-ja rekisteriselosteet.

Euroopan unionin jäsenmaissa tietosuojaa on pyritty yhtenäistämään, mutta eroavaisuuksia saattaa silti vielä olla, puhumattakaan tietosuojakäytäntöjen eroavaisuuksista Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa. Kuluttajan on siis syytä olla tarkkana sen suhteen, mitä tietoja itsestään antaa, minne ja millä ehdoilla. 

Muotovapaus

Yritysten välisessä kaupassa on sopimusvapaus, eli osapuolet voivat päättää sopimuksiensa oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi näitä sopimuksia koskee muotovapaus eli laki ei määrää sopimuksen muotoa, vaan yritykset voivat tehdä keskinäiset sopimuksensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Sopimus voi olla esimerkiksi suullinen tai sähköinen.

Myös kansainvälistä kauppaa koskee sopimusvapaus ja muotovapaus. Kiistatilanteissa sovitut asiat on kuitenkin pystyttävä todentamaan, joten sopimusehdot, yritysten oikeudet ja velvollisuudet lienee syytä sopia kirjallisesti.


[Tämä bloggaus on matkailun sähköinen liiketoiminta -opintoihini liittyvä tehtävä:
Kerro lyhyesti valmismatkalaista ja kuluttajasuojalaista. Missä niitä sovelletaan ja miten?
Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä, mitä tällä tarkoitetaan?
Mitä tarkoitetaan tietosuojalla kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa?
Mitä tarkoitetaan etämyyntisäännöksillä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä kauppaa? Mitä nämä säännökset ovat?
Mitä tarkoittaa ns. muotovapaus yritysten välisissä sähköisen kaupankäynnin sopimuksissa?]